Siirry suoraan sisältöön

Indeksirahastot

Miten suomalainen CRM järjestelmä voi auttaa yritystäsi?

Sijoittaminen on yleistynyt suomalaisten keskuudessa viime vuosina. Aikaisemmin sijoitustoimintaa pidettiin epämääräisenä keplotteluna, jota jopa paheksuttiin. Nykyisin sijoittamisen asema on kuitenkin muuttunut, ja yhä useampi suomalainen ymmärtää sen tärkeyden. Säästämisen ohella sijoitustoiminta kuuluu nykyisin vastuulliseen taloudenhoitoon.

Toisin kuin aiemmin kuviteltiin, sijoittaminen on mahdollista lähes kaikille työssäkäyville suomalaisille. Sijoittaminen ei vaadi suuria summia, vaan jo pienet mutta säännölliset investoinnit voivat kasvaa ajan kanssa isoiksi kokonaisuuksiksi. Yksi helpoimmista keinoista päästä sijoittamiseen käsiksi pienillä summilla on sijoittaa indeksirahastoihin.

Mitä indeksirahastot ovat?

Indeksirahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat hallitsemiaan varoja jonkun indeksin mukaisesti. Indeksillä tarkoitetaan lukua, joka lasketaan joidenkin ennalta määrättyjen osakkeiden tai muiden sijoituskohteiden perusteella. Yleisimpiä indeksejä ovat juuri osakeindeksit, mutta markkinoilla on myös kryptovaluuttoihin, jalometalleihin ja muihin harvinaisempiin sijoituskohteisiin perustuvia indeksejä.

Osakeindeksit eivät koskaan perustu täysin satunnaisten osakkeiden valintaa. Ne voivat olla joko tekoälyn kokoamia, tai sitten osakemarkkinoita ammatikseen seuraavan salkunhoitajan luomuksia. Yleensä indeksirahastoihin valitaan suuria ja vakaita osakkeita, joiden arvo yleensä nousee tasaisesti ilman suuria yllätyksiä. Tyypillisiä indeksejä ovat esimerkiksi pörssin 20 arvokkainta osaketta. Indeksissä saatetaan painottaa toisia osakkeita enemmän kuin toisia. Näitä painotettuja osakkeita ostetaan myös rahastoihin enemmän kuin muita osakkeita.

Miten indeksirahastot käytännössä toimivat?

Indeksirahastoihin sijoittaminen on passiivista sijoittamista. Tämän vuoksi ne soveltuvat sijoittajille, joilla ei ole aikaa, halua tai ymmärrystä osakemarkkinoiden päivittäiseen seuraamiseen ja osakkeiden jatkuvaan kauppaamiseen. Vaikka rahastot sisältävät tavallisia pörssinoteerattuja osakkeita, niihin sijoittaminen eroaa suuresti osakkeiden suoraan ostamiseen ja myymiseen.

Passiivinen sijoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että indeksirahastojen hallitsemia osakkeita tai muita sijoituskohteita ei osteta ja myydä aktiivisesti. Niitä kaupataan vain indeksin muuttuessa. Koska indeksit lasketaan suurten ja vakaiden osakkeiden perusteella, niiden arvot eivät heittele suuresti. Indeksirahaston sisältö perustuu aina indeksille ja sen muutoksille. Näin ollen myös indeksirahastojen sisältöä päivitetään vain muutaman kerran vuodessa.

Indeksirahastojen heikkoudet ja vahvuudet

Riippuen sijoittajan omasta näkökulmasta, indeksirahastot voivat vaikuttaa joko pomminvarmoilta ja täysin turvallisilta sijoituskohteilta, tai sitten auttamattoman passiivisilta ja hitailta raharei’iltä. On totta, että niillä on muiden sijoituskohteiden tavoin selkeät vahvuudet, mutta myös selkeät heikkoudet.

Hyvät puolet

Indeksirahastojen suurin vahvuus on niiden helppous sijoittajalle. Indeksirahastoon sijoittamisen jälkeen sijoittajan ei tarvitse vaivata päätään rahastolla paljoakaan. Yleensä indeksirahastot sisältävät vain niin suurten ja vakaiden yritysten osakkeita, että ne kasvavat tasaisesti ilman suuria laskuja. Vain suuret, koko maailmaa ja taloutta järisyttävät muutokset laskevat niiden arvoa merkittävästi. Rahastot ovat joko tekoälyn tai ammatikseen sijoittavien salkunhaltijoiden kokoamia. Näin sijoittajat voiva olla huoletta, ja luottaa siihen, että rahasto on laadukas ja turvallinen sijoituskohde.

Toinen indeksirahastojen ehdoton vahvuus on niiden suhteellisen alhainen kustannustaso. Rahastomarkkinoilla toimii useita rahastoja, jotka kilpailevat keskenään sijoittajien rahoista. Näin ollen indeksirahastojen hallintakulut ovat yleensä todella alhaisia. Sijoituksista ja voitoista ei veloteta suuria summia, sillä rahastojen haltijat tietävät, että korkeat kustannukset ajaisivat sijoittajat toisten rahastojen asiakkaiksi.

Kolmas indeksirahastojen vahvuus on sijoituksen hajautuminen eri osakkeisiin. Sijoittamisessa koskaan ei kannata laittaa kaikkea yhden kortin varaan. Yksittäiseen osakkeeseen panostamisessa on aina riski siitä, että osakkeen arvo romahtaa. Hajauttamalla sijoitukset tämä riski minimoituu. Pelkkiin osakkeisiin sijoittaessa hajauttaminen kuitenkin vaatii paljon työtä ja aktiivista pörssikurssien seurantaa, eikä se näin aina onnistu uusilta sijoittajilta. Indeksirahastoon sijoittamalla omat sijoitukset kuitenkin hajautuvat itsestään, sillä rahasto sijoittaa ne aina useaan pörssissä noteerattuun osakkeeseen. Indeksirahastojen tapa hajauttaa sijoitukset tuo sijoitustoimintaan sekä jatkuvuutta että turvallisuutta.

Neljäs indeksirahastojen vahvuus on mahdollisuus aloittaa sijoittaminen jo pienillä summilla. Indeksirahastoon sijoittamisen voi aloittaa esimerkiksi kympillä kuukaudessa. Pienet sijoittajat ovat rahaston näkökulmasta samalla viivalla suursijoittajien kanssa. Siksi indeksirahastot ovatkin paras ja helpoin tapa aloittaa sijoittaminen pienellä budjetilla.

Huonot puolet

Osakesijoittamisen alkeet haltuun
Bonusten lunastusprosessi nettikasinoissa: kattava opas uusille pelaajille

Täydellistä sijoituskohdetta ei kuitenkaan ole, vaan myös indeksirahastoilla on omat heikkoutensa. Uuden ja kokemattoman sijoittajan näkökulmasta ne kuitenkin ovat vahvuuksia vähäisempiä.

Suurin indeksirahastojen heikkous on niiden kankeus ja hitaus. Indekseihin ja indeksirahastoihin tehdään muutoksia vain muutaman kerran vuodessa. Hidas ja kärsivällinen ote takaa turvallisen sijoitustoiminnan, mutta voi estää kaikkein suurimmat pikavoitot. Lisäksi indeksirahastojen hitaus voi tuntua tylsältä, jos on aiemmin sijoittanut esimerkiksi kryptovaluuttoihin ja muihin nopeatempoisiin sijoituskohteisiin. Jos sijoittaja on valmis näkemään vaivaa, seuraamaan pörssikursseja aktiivisesti sekä ymmärtää markkinoiden toiminnasta tarpeeksi, aktiivinen ja itsenäinen osakesijoittaminen on tuottoisampaa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman pitkää kokemusta ja vankkaa ymmärrystä sijoittamisesta.

Indeksirahastojen hitaus näkyy myös siinä, että rahasto-osuudet eivät heti näy omassa sijoitussalkussa niiden ostamisen jälkeen. Lisäksi niiden myyntivoitot ja osingot eivät liiku yhtä nopeasti kuin osakesijoituksen parissa.        

Toinen indeksirahastojen heikkous on niiden tapa ”laimentaa” parhaiden menestyvien osakkeiden voitot. Vaikka rahastossa olisi yksi osake, joka menestyisi markkinoiden parhaiten, niin rahaston voittoja jaetaan silti kaikkien osakkeiden keskiarvon perusteella.

Muistilista uudelle indeksirahastojen sijoittajalle

Tässä vaiheessa artikkelia on varmasti käynyt jo selväksi, että indeksirahastot ovat ensiluokkainen sijoituskohde uusille sijoittajille. Niiden avulla sijoittajat voivat harjoitella pörssikurssien seuraamista, niiden vaikutusten ymmärtämistä sekä korkojen, osinkojen ja muiden sijoittamisen konseptien ymmärtämistä. Ennen rahojen iskemistä kiinni rahastoihin sijoittajien kannattaa kuitenkin ottaa selvää muutamista seikoista, jotta sijoitustoiminta ei ajaisi karille heti alussa.

Vertaile rahastojen kuluja

Useimmilla indeksirahastoilla on kuluja, jotka sijoittajien on maksettava. Nämä kulut ilmoitetaan aina selosteessa, jossa rahaston yksityiskohdat esitellään. Juoksevat kulut, joilla rahoitetaan rahaston hallinnointi. Kulut ovat usein suhteellisen pieniä, kuten prosentin kymmenyksiä tai sadasosia. Pidemmän päälle kulujen minimointi kuitenkin tuo lisätuloja. Siksi kahdesta muuten samanlaisesta rahastosta on aina valittava se, jonka hallinnointikulut ovat pienemmät. Jotkut rahastot toimivat kokonaan ilman hallintokuluja, mikä on tietenkin sijoittajan näkökulmasta hyvä asia.

Aktiivinen vai passiivinen rahasto?

Indeksirahastot jaetaan aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin. Aktiivisilla rahastoilla on aktiivinen salkunhoitaja, joka seuraa indeksin kehitystä, arvioi rahaston osakkeita sekä tekee tarvittaessa muutoksia rahaston sisältöön. Passiivisilla rahastoilla sen sijaan ei ole rahastolle omistautunutta salkunhoitajaa. Aktiivisten rahastojen juoksevat kulut ovat aina korkeammat kuin passiivisten rahastojen kulut.

Telia Company AB osake​

Maantieteen merkitys

Eri indeksirahastojen listoja selatessa ja rahastoihin tutustuessa käy nopeasti ilmi, että rahastot on usein nimetty valtion tai maantieteellisen alueen mukaan. Indeksirahasto voi keskittyä esimerkiksi suomalaisiin, eteläeurooppalaisiin tai aasialaisiin osakkeisiin. Maantieteellinen hajauttaminen on hyvä tapa minimoida sijoittamisen riskit. Uusien sijoittajien kannattaa tämän vuoksi valita rahastoja, jotka sijaitsevat eri alueilla, ja jotka kattavat suuria markkina-alueita. Näin esimerkiksi yhden valtion talouskriisi tai poliittiset myllerrykset eivät romuta sijoituksen arvoa.

Aktiivisen ja passiivisen rahaston erot

Kuten aiemmin kävi ilmi, aktiivisten ja passiivisten rahastojen erot ovat aktiivisen salkunhoitajan rooli, sekä juoksevien kustannusten suuruudet. Rahastotyyppien eroavaisuuksiin on kuitenkin syytä pureutua tarkemmin.

Aktiiviset rahastot

Aktiiviset rahastot ovat aina salkunhoitajan vastuulla. Salkunhoitaja on aina osakemarkkinoiden ammattilainen, jolla on käytössään alan resurssit, työkalut ja verkostot. Esimerkiksi monet pankit tarjoavat asiakkailleen sijoituspalveluilta. Pankkien palkkalistoilla olevat salkunhoitajat pitävät huolen asiakkaiden rahastoista, ja näin ollen pankkien tarjoamat rahastot ovat luonteeltaan aktiivisia rahastoja.

Aktiivisten rahastojen suurin vahvuus on, kuten nimestäkin voisi päätellä, niiden aktiivisuus. Koska salkunhoitajien työtehtävänä on rahaston hoitaminen menestyksekkäästi, tämä tuottaa rahastosta ja osakemarkkinoista aktiivisesti tietoa myös sijoittajille. Näin sijoittajien on helppo pysyä kärryillä sijoitustensa arvosta, arvon muutoksista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja riskeistä.

Aktiivinen salkunhoitaja mahdollistaa myös sen, että rahaston arvo voi nousta varsinaisen indeksin yläpuolelle. Koska indeksi on laskettu ennalta valittujen osakkeiden perusteella, passiivinen rahasto ei voi reagoida osakkeiden kurssien muutoksiin. Näin rahaston arvo seuraa aina indeksiä. Aktiivinen rahasto kuitenkin voi menestyksekkään salkunhoitamisen ansiosta nousta indeksin arvon yli. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, minkä vuoksi salkunhoitajat välttävät riskien ottamista.

Aktiivinen salkunhoitaja kuitenkin tuo rahastolle myös ylimääräisiä kuluja. Siksi aktiiviset rahastot eivät koskaan ole halvempia kuin passiiviset rahastot. Vaikka kustannukset voivat olla suhteellisesti todella pieniä, niin pidemmän päälle ja sijoitettujen summien kasvaessa suuriksi myös kustannukset kasvavat.

Passiiviset rahastot

Harvia osake

Passiiviset rahastot sen sijaan noudattavat indeksiä orjallisesti. Riippumatta tulevaisuudennäkymistä, passiiviset rahastot pitävät sisällään osakkeita, jotka muodostavat indeksin. Aktiivisen salkunhoitajan puuttuminen tekee passiivisista rahastoista kustannustehokkaita, ja niiden kulut ovat lähellä nollaa tai jopa olemattomat.

Toinen passiivisten rahastojen vahvuus piilee niiden hajautuksessa. Indeksejä ei koskaan muodosteta vain muutaman osakkeen perusteella, vaan niihin valitaan aina kymmeniä osakkeita. Näin ollen passiiviset, indeksiin täysin sitoutuneet rahastot, ovat aina hyvin hajautettuja. Tämä minimoi sijoittajan riskit.

Passiivisuus rahastojen hoidossa ja niihin sijoittamisessa voi kuitenkin olla myös huono asia. Joskus aktiivinen rahaston hallinnointi ja osakkeiden kauppaaminen on passiivista sijoittamista tehokkaampi keino kasvattaa varallisuutta. Passiiviseen indeksirahastoon sitoutuminen tekee nopeiden ja dynaamisten sijoituspäätösten tekemisestä mahdotonta.

Indeksirahastot ja verotus

Indeksirahastot ovat suhteellisen helppo keino kasvattaa omaa varallisuutta ja tienata rahaa. Niinpä on hyvä käyttää hetki myös mahdollisten tuottojen verottamiseen ja verojen maksamiseen.

Indeksirahastojen voitoista on maksettava veroja pääomatulon veroprosentin perusteella. Veroa maksetaan sekä tuotto-osuuksista että kasvuosuuksista. Tuotto-osuudesta maksettavan veron hoitaa rahastoyhtiö. Se tekee tuotto-osuudesta 30 % ennakkopidätyksen, ja tilittää sen veroviranomaisille.

Kasvuosuudesta sen sijaan maksetaan veroa myynnin yhteydessä. Tämä tapahtuu, kun sijoittaja nostaa rahastosta voitollisia varoja. Veroprosentti on 30 % alle 30 000 suuruisista voitoista, ja 34 % tätä suuremmista voitoista.

Osingot ja niiden maksaminen

Usein sijoittamisesta puhuttaessa massiiviset osingot ja niillä saavutetut rikkaudet saavat kohtuuttoman paljon palstatilaa. Viime vuosina tästä on onneksi päästy eroon, ja sijoittamisesta puhutaan monipuolisemmin ja rakentavammin kuin ennen. Osingot kuitenkin kuuluvat oleellisesti sijoittamiseen, ja ne vaikuttavat myös indeksirahastoihin sekä niiden kannattavuuteen.

Indeksirahastojen ja niiden osinkojen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää kasvuosuusrahastojen sekä tuotto-osuusrahastojen ero.

Kasvuosuusrahastot sijoittavat osakkeiden osingot automaattisesti samaan rahastoon. Ne eivät siis missään vaiheessa käy sijoittajan tilillä. Tämän ansiosta osingoista ei makseta veroja. Kasvuosuusrahastot ovat siis verojen näkökulmasta edullisia ja tehokkaita. Ne sopivat pitkäjänteiseen sijoittamiseen, jonka tavoitteena ei ole tehdä nopeita pikavoittoja.

Tuotto-osuusrahastot sen sijaan maksavat osingot säännöllisesti sijoittajien tileille. Tällöin osingoista on maksettava veroja, mutta sijoittaja saa osingot hei käyttöönsä. Tällaiset rahastot sopivat tilanteeseen, jossa rahastoilla haetaan pitkäkestoisen varallisuuden kasvattamisen lisäksi säännöllisiä lisätuloja.

Korkoa korolle

Nordea osake

Indeksirahastoihin sijoittamisessa puhutaan usein korkoa korolla -ilmiöstä. Tämä korostuu kasvuosuusrahastoissa, joita sijoitetut osingot kasvattavat säännöllisesti ja jatkuvasti suuremmilla summilla. Pidemmän päälle indeksirahasto kasvattaa tuottoja säännöllisesti ja vakaasti.

Tuotto-odotukset indeksirahastoilla

Lähtökohtaisesti indeksirahastojen voi odottaa tuottavan pörssin ja osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton verran. Koska indeksi perustuu usean suuren yrityksen osakkeiden arvon nousuun ja laskuun, myös rahastojen tuottojen voi odottaa seuraavan suurten yritysten nousuja ja laskuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talouden kasvaessa indeksirahasto tuottaa rahaa. Suurten yritysten arvo ei laske, jos markkinoilla tai politiikan saralla ei tapahdu suuria mullistuksia. Tähän perustuu indeksirahastojen status turvallisina ja vakaina sijoituskohteina.

Vakaus voi kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että indeksirahaston tuotto on vähäisempi kuin keskimääräiset osakemarkkinoilla saadut voitot. Joskus pörssissä parhaiten menestyvät ja eniten kasvavat osakkeet yllättävät myös indeksien laatijat, sillä osakemarkkinoita on mahdotonta ennustaa täydellisen tarkasti.

Indeksirahastot vs. osakesijoittaminen

Tuotto-osuuksien pohtiminen johtaakin nopeasti kysymykseen, onko taloudellisesti kannattavampaa sijoittaa indeksirahastoihin vai suoraan osakkeisiin.

Kuten sijoittamiseen liittyvissä kysymyksissä muutenkin, kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. On täysin totta, että osakkeisiin sijoittamalla voitot voivat kasvaa indeksirahastojen tuotto-odotuksia huomattavasti suuremmiksi. Toisaalta vain harvat sijoittajat pystyvät tekemään niin aktiivista markkina-analyysiä jatkuvasti, että he pystyisivät löytämään oikeat osakkeet ja käymään kauppaa niillä.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, onko sijoittaja valmis uhraamaan aikaa ja energiaa sekä ottamaan riskejä voittojen tavoittelussa. Jos vastaus tähän on ei, kannattaa rahat laittaa osakkeiden sijaan kiinni indeksirahastoihin.