Valuuttakurssit
Valuuttakurssit ovat keskeinen osa globaalia taloutta ja vaikuttavat merkittävästi sekä yksittäisten valtioiden talouksiin että kansainväliseen kauppaan. Ne määrittävät, kuinka paljon yhden maan valuuttaa voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja vaikuttavat tätä kautta suoraan maiden väliseen kaupankäyntiin, investointeihin ja taloudelliseen vakauteen. Valuuttakurssien liikkeet voivat heijastaa monenlaisia taloudellisia ilmiöitä, kuten inflaatiota, korkotasojen muutoksia ja poliittisia tapahtumia. Tämä tekee niistä tärkeän mittarin taloudellisen analyysin ja politiikan kannalta.
Mitä ovat valuuttakurssit?
Valuutan arvot heilahtelevat koko ajan. Valuuttakurssilla tarkoitetaan kurssia, jonka avulla valuuttaa voidaan vaihtaa toiseen. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki julkaisee päivittäin euroviitekurssit 31 valuutalle. Nämä kurssit ovat keskiarvoja, eivätkä siis vastaa valuuttakaupoissa käytettyjä kursseja. Viitekursseja käytetään muun muassa taloudellisissa analyyseissa, tilinpäätöksissä ja veroilmoituksissa.
Suomen kansallinen keskuspankki, Suomen Pankki, on osa eurojärjestelmää. Euron lisäksi muita tärkeitä valuuttoja kaupankäynnissä ovat muun muassa Yhdysvaltain dollari, Englannin punta sekä Japanin jeni.
Mikä on valuuttakurssien rooli rahapolitiikassa?
Keskuspankit tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat rahan arvoon. Euromaat ovat yhdistäneet kansalliset keskuspankkinsa Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa eurojärjestelmäksi, joka valmistelee ja toteuttaa euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa. Eurojärjestelmän keskeisenä tehtävänä on ylläpitää hintavakautta alueella. Tämä tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden hintojen muutosten pitämistä vähäisinä, tasaisina ja ennustettavina.
Ylintä päätösvaltaa käyttävä elin eurojärjestelmässä on EKP:n neuvosto. Se määrittelee euroalueen rahapolitiikan tekemällä esimerkiksi ohjauskorkoihin ja varantojen hankkimiseen liittyviä päätöksiä. Päätöksissä otetaan huomioon valuutta-alueen sen hetkinen ja arvioitu tulevaisuuden taloudellinen kehitys. Esimerkiksi asettamalla lyhyen aikavälin korkojen tasoja, neuvosto ohjaa markkinoiden korkoja. Nostamalla ohjauskorkoja, talouskasvu hidastuu ja inflaatio eli rahan arvon laskeminen vähenee. Ohjauskorkojen alentaminen taas tukee taloutta ja lisää inflaatiota.
Neuvosto on asettanut inflaatiovauhdin tavoitteeksi keskipitkällä aikavälillä 2 % hintavakauden säilyttämiseksi. Kaikki poikkeamat tavoitteesta, sekä negatiiviset että positiiviset, ovat ei-toivottuja.
Kuinka merkittävä valuuttakurssi on taloudessa?
Valuuttakurssien muutokset vaikuttavat tuotteiden ja palvelujen tuonti- ja vientihintoihin. Tätä kautta ne vaikuttavat myös kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten kilpailukykyyn. Arvoltaan alhaisempi valuutta aiheuttaa kuluttajille kallistuvia hintoja tuontihintojen nousun takia. Tietyllä rahamäärällä saa vähemmän, eli palkan ja säästöjen arvo laskee. Tämä voi osaltaan johtaa hintojen nousuun, sillä ostosten kallistuessa palkankorotusten tarve kasvaa, ja yritysten on nostettava tuotteidensa hintoja palkkojen maksamiseksi. Tästä voi syntyä noidankehä ostosten kallistuessa.
Hintavakaus tukee kuluttajien luottamusta. Kun hinnat pysyvät suhteellisen tasaisina, uskaltautuvat kuluttajat käyttämään rahaa enemmän. Näin esimerkiksi Suomen Pankin työ rahan arvon vakauden ja luotettavan rahoitusjärjestelmän hyväksi edistää talouskasvua.
Erilaiset valuuttakurssit
Valuuttoihin vaikuttaviin strategioihin kuuluvat erilaiset valuuttakurssit. Näitä ovat muun muassa joustavat ja kiinteät valuuttakurssit.
Joustavat valuuttakurssit
Joustavien valuuttakurssien arvo määräytyy markkinoiden kysynnän ja tarjonnan perusteella. Maat itse eivät säätele niitä. Esimerkiksi euro ja Yhdysvaltain dollari toimivat joustavan valuuttakurssin periaatteella.
Joustavassa valuuttakurssissa kurssien muutokset voivat olla laajempia kuin kiinteässä valuuttakurssissa. Paikallinen viranomainen tai keskuspankki voi kuitenkin osallistua kurssien säätelyyn. Esimerkiksi eurojärjestelmässä ostamalla tai myymällä euroja kurssimuutoksia pystytään hillitsemään.
Kiinteät valuuttakurssit
Kiinteät valuuttakurssit ovat keskuspankkien määräämiä. Valuuttakurssit on sidottu toiseen valuuttaan, kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen dollariin, euroon tai niin kutsuttuun valuuttakoriin eli ryhmään, joka muodostuu useammasta kuin yhdestä valuutasta. Tämä tarkoittaa, että järjestelmässä on asetettu yksi tavoitekurssi. Käytännössä vaihtelua joudutaan sallimaan.
Useat maat euroalueen ulkopuolella ovat sitoneet valuuttansa euroon. Taustalla oleva vakaa valuuttajärjestelmä tekeekin eurosta houkuttelevan kohteen. EU:n jäsenvaltiot, joilla ei ole euroa käytössään, voivat liittää kansalliset valuuttansa euroon osallistumalla valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Esimerkiksi Tanskan kruunun kurssi on sidottu euron kurssiin. Tämä tarkoittaa, että kruunun arvolle on sovittu keskuskurssi suhteessa euroon. Vaihteluväli mahdollistaa vaihtelun keskuskurssin ympärillä.
Joustavan ja kiinteän valuuttakurssin välillä on useita eri välimuotoja. On tavanomaista, että kilpailukyvyn parantamiseksi valuutan arvoa suhteessa toiseen heikennetään tai vahvistetaan tarkoituksella. Devalvaatiossa valuutan arvoa heikennetään. Vastakohtana on revalvaatio, jossa valuutan arvoa vahvistetaan suhteessa toiseen.
Tekijät, jotka voivat vaikuttaa valuuttakursseihin
Myös markkinoiden lyhyen ja pitkän aikavälin odotukset ja sitä kautta hallitusten, yritysten, kansalaisten ja pankkien käytös vaikuttaa kursseihin. Kursseihin voivat siis vaikuttaa myös oletukset ja spekulaatiot.
Esimerkiksi kansantalouden kasvunäkymien heikkeneminen sekä raaka-aineiden hintojen nousu voivat lisätä epävarmuutta. Tämä taas usein heikentää kuluttajien ja sijoittaen mielialaa ja heikentää riskinottohalukkuutta. Näin rahaa käytetään vähemmän, mikä taas osaltaan hidastaa talouden kasvua.
Valuuttakurssien muutoksia on mallinnettu lukuisilla eri teorioilla, jotka pyrkivät huomioimaan eri valuuttakursseihin vaikuttavat tekijät. Tutkimusta asiasta tehdään edelleen.
