Tämä artikkeli tarjoaa perusteellisen katsauksen siihen, mitä Finanssivalvonta (Fiva) tekee, miten se valvoo suomalaista finanssisektoria ja mikä on sen merkitys tavalliselle sijoittajalle sekä pankkiasiakkaalle. Käymme läpi viraston organisaatiorakenteen Suomen Pankin yhteydessä, sen laajat valtuudet puuttua markkinahäiriöihin sekä sen roolin eurooppalaisessa valvontajärjestelmässä. Opas sisältää yksityiskohtaista tietoa toimilupaprosesseista, sisäpiiritiedon valvonnasta, sijoittajansuojasta ja vakavaraisuusvaatimuksista, jotka pitävät kotimaiset pankit ja vakuutusyhtiöt pystyssä kriisien keskellä. Lisäksi tarkastelemme, miten Finanssivalvonta puuttuu rahanpesuun ja markkinoiden väärinkäyttöön sekä annamme käytännön ohjeita siitä, miten valvontapäätökset heijastuvat pörssikurssit-sivuston seuraamiin listayhtiöihin, tehden tästä artikkelista lopullisen tietopaketin rahoitusmarkkinoiden sääntelystä kiinnostuneille.
Finanssivalvonta on viranomainen, jonka tehtävänä on varmistaa, että finanssimarkkinoiden toimijat, kuten pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset, toimivat lakien ja sääntöjen mukaisesti. Valvonnan tavoitteena on ylläpitää luottamusta markkinoihin, suojella asiakkaiden etuja ja taata koko rahoitusjärjestelmän vakaus. Fiva toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta se on päätöksenteossaan itsenäinen viranomainen. Sen toiminta rahoitetaan pääosin valvottavilta perittävillä valvontamaksuilla, mikä takaa riippumattomuuden valtion budjettivaroista.
- Markkinoiden vakaus: Estää systeemisten riskien syntymistä rahoitusjärjestelmässä.
- Asiakkaiden suoja: Varmistaa, että finanssituotteita myydään läpinäkyvästi ja reilusti.
- Sääntelyn noudattaminen: Valvoo, että yritykset noudattavat tiukkoja vakavaraisuussääntöjä.
- Markkinoiden läpinäkyvyys: Valvoo pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja sisäpiirisääntöjä.
Markkinoiden vakaus: Estää systeemisten riskien syntymistä rahoitusjärjestelmässä.
Asiakkaiden suoja: Varmistaa, että finanssituotteita myydään läpinäkyvästi ja reilusti.
Sääntelyn noudattaminen: Valvoo, että yritykset noudattavat tiukkoja vakavaraisuussääntöjä.
Markkinoiden läpinäkyvyys: Valvoo pörssiyhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja sisäpiirisääntöjä.
| Valvonnan osa-alue | Keskeinen tavoite | Hyöty yhteiskunnalle |
| Vakavaraisuusvalvonta | Estää pankkien ja vakuutusyhtiöiden konkursseja | Talletussuoja ja vakuutuskorvausten turvaaminen. |
| Menettelytapavalvonta | Varmistaa hyvä asiointitapa ja tiedonanto | Vähentää epärehellistä myyntiä ja harhaanjohtamista. |
| Rahanpesun estäminen | Torjua rikollisen rahan liikkumista | Lisää järjestelmän moraalista uskottavuutta. |
| Markkinavalvonta | Estää kurssien manipulointia | Takaa oikeudenmukaisen kaupankäynnin kaikille. |
Finanssivalvonnan rooli pankkijärjestelmän turvaajana
Pankkisektori on talouden verenkierto, ja siksi Finanssivalvonta keskittää suuren osan resursseistaan juuri pankkien valvontaan. Tämä valvonta jaetaan usein kahteen osaan: mikro- ja makrovakausvalvontaan. Mikrotasolla tarkastellaan yksittäisen pankin taseen laatua, pääomapuskureita ja riskienhallintaa. Makrotasolla taas arvioidaan koko järjestelmän kestävyyttä suhteessa asuntomarkkinoiden kehitykseen ja kotitalouksien velkaantumiseen. Fiva voi asettaa pankeille lisäpääomavaatimuksia tai asettaa lainakattoja asuntolainoille suitsiakseen ylikuumenemista.
Vakavaraisuusvaatimukset ja stressitestit
Finanssivalvonta toteuttaa säännöllisesti stressitestejä, joissa simuloidaan äärimmäisiä talouskriisejä, kuten massiivista työttömyyden kasvua tai pörssikurssien romahdusta. Testien avulla varmistetaan, että pankeilla on riittävästi omaa pääomaa kattamaan mahdolliset luottotappiot ilman, että valtion täytyy puuttua tilanteeseen. Stressitestit ovat julkisia, ja niiden tulokset vaikuttavat usein suoraan pankkien osakekursseihin pörssissä, sillä ne kertovat yhtiön riskinkantokyvystä.
- Lainakatto: Säätelee maksimilainamäärää suhteessa vakuuksiin (esim. 90 % asunnon hinnasta).
- Lisäpääomapuskurit: Pankeilta vaadittava ylimääräinen pääoma huonojen aikojen varalle.
- Likviditeetin valvonta: Varmistaa, että pankeilla on tarpeeksi käteisvaroja äkillisiin nostoihin.
- Hallinto- ja ohjausjärjestelmät: Valvoo, että pankin johto on pätevä ja sopiva tehtäväänsä (Fit & Proper).
Lainakatto: Säätelee maksimilainamäärää suhteessa vakuuksiin (esim. 90 % asunnon hinnasta).
Lisäpääomapuskurit: Pankeilta vaadittava ylimääräinen pääoma huonojen aikojen varalle.
Likviditeetin valvonta: Varmistaa, että pankeilla on tarpeeksi käteisvaroja äkillisiin nostoihin.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmät: Valvoo, että pankin johto on pätevä ja sopiva tehtäväänsä (Fit & Proper).
| Työkalu | Kuvaus | Vaikutus asiakkaaseen |
| Luvunluovutus | Toimilupa on pakollinen kaikille pankeille | Varmistaa, että vain vakavat toimijat markkinoilla. |
| Säännöllinen raportointi | Pankit raportoivat lukujaan Fivalle kuukausittain | Nopeampi reagointi ongelmatilanteisiin. |
| Paikan päällä tehtävät tarkastukset | Fivan tarkastajat vierailevat pankeissa | Syvällisempi ymmärrys pankin todellisesta tilasta. |
Sijoittajansuoja ja pörssiyhtiöiden valvonta
Sijoittajan kannalta Finanssivalvonta on kuin markkinoiden erotuomari. Se valvoo, että listayhtiöt tiedottavat asioistaan oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti kaikille sijoittajille. Jos pörssiyhtiö salaa huonoja uutisia tai antaa harhaanjohtavaa tietoa tuloksestaan, Fiva voi määrätä sille huomattavia rikemaksuja. Erityisen tarkasti valvotaan sisäpiiritiedon käyttöä; jos yhtiön johto myy osakkeitaan juuri ennen negatiivista tulosvaroitusta, valvontakamerat kääntyvät välittömästi heidän puoleensa.
Markkinoiden väärinkäytön torjunta
Markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) on EU-tason säädös, jota Finanssivalvonta soveltaa Suomessa. Se kieltää kurssien manipuloinnin ja sisäpiirikaupat. Fiva analysoi pörssin kaupankäyntidataa automaattisilla järjestelmillä, jotka hälyttävät epäilyttävistä kaupankäyntikuvioista. Tämä valvonta on elinehto sille, että sijoittajat uskaltavat sijoittaa rahansa pörssiin luottaen siihen, että peli on reilua kaikille osapuolille.
- Liputusilmoitukset: Suurien omistusmuutosten (esim. 5 %, 10 %) ilmoittaminen markkinoille.
- Listalleottoesitteet: Valvoo, että listautumisannissa annettavat tiedot ovat riittäviä.
- Sisäpiiriluettelot: Yhtiöiden on pidettävä kirjaa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon.
- Markkinahuhut: Puuttuu tilanteisiin, joissa perättömillä huhuilla yritetään vaikuttaa kurssiin.
Liputusilmoitukset: Suurien omistusmuutosten (esim. 5 %, 10 %) ilmoittaminen markkinoille.
Listalleottoesitteet: Valvoo, että listautumisannissa annettavat tiedot ovat riittäviä.
Sisäpiiriluettelot: Yhtiöiden on pidettävä kirjaa henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon.
Markkinahuhut: Puuttuu tilanteisiin, joissa perättömillä huhuilla yritetään vaikuttaa kurssiin.
| Valvontakohde | Menettely | Seuraamus virheestä |
| Tulosvaroitukset | On annettava viipymättä | Huomautus tai rikemaksu. |
| Julkiset ostotarjoukset | Valvoo tarjousasiakirjan lainmukaisuutta | Tarjouksen keskeyttäminen tai korjaus. |
| Lyhyeksi myynti | Sääntelee ja valvoo shorttausta | Raportointivelvollisuuden rikkomisesta sakko. |
Vakuutussektorin vakavaraisuus ja korvauskyky
Vakuutusyhtiöt keräävät asiakkailtaan maksuja lupauksesta maksaa korvauksia tulevaisuudessa. Jotta tämä lupaus on uskottava, Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ns. Solvenssi II -sääntelyn avulla. Tämä sääntely vaatii, että yhtiöillä on tarpeeksi varoja kattamaan suuretkin vahinkovuodet tai sijoitusmarkkinoiden heilahtelut. Valvonta ulottuu niin henkivakuutus-, vahinkovakuutus- kuin työeläkeyhtiöihinkin.
Työeläkeyhtiöiden erityisvalvonta Suomessa
Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu osittain rahastointiin, ja eläkeyhtiöt hallinnoivat valtavia omaisuusmassoja. Finanssivalvonta valvoo, että nämä varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan valvonta on kriittistä, sillä se vaikuttaa suoraan tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja nykyisiin eläkemaksuihin. Fiva varmistaa, ettei sijoituksissa oteta liiallisia riskejä suhteessa vastuuvelkaan.
- Solvenssi II: Eurooppalainen standardi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuudelle.
- Vastuuvelka: Laskennallinen määrä, joka yhtiön on pystyttävä maksamaan korvauksina.
- Sijoitussuunnitelmat: Yhtiöiden on toimitettava selvitykset sijoitusriskien hallinnasta.
- Vakuutusmatematiikka: Fiva valvoo laskelmien oikeellisuutta ja varovaisuutta.
Solvenssi II: Eurooppalainen standardi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuudelle.
Vastuuvelka: Laskennallinen määrä, joka yhtiön on pystyttävä maksamaan korvauksina.
Sijoitussuunnitelmat: Yhtiöiden on toimitettava selvitykset sijoitusriskien hallinnasta.
Vakuutusmatematiikka: Fiva valvoo laskelmien oikeellisuutta ja varovaisuutta.
| Vakuutuslaji | Keskeinen riski | Valvonnan painopiste |
| Henkivakuutus | Korkotason muutokset | Pitkän aikavälin sijoitustuottojen riittävyys. |
| Vahinkovakuutus | Suuronnettomuudet | Riittävä jälleenvakuutus ja puskurit. |
| Työeläke | Väestön ikääntyminen | Sijoitusomaisuuden turvaavuus ja tuotto. |
Rahanpesun estäminen ja terrorismin rahoituksen torjunta
Rahanpesun estäminen (AML) on noussut yhdeksi Finanssivalvonnan tärkeimmistä painopistealueista viime vuosina kansainvälisten pankkiskandaalien myötä. Fiva valvoo, että finanssilaitoksilla on käytössään tehokkaat järjestelmät asiakkaiden tunnistamiseksi (KYC – Know Your Customer) ja epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi. Jos pankki laiminlyö nämä velvoitteet, seurauksena voi olla satojen miljoonien eurojen sakot ja vakava mainehaitta.
Asiakkaan tunteminen ja valvontavelvollisuus
Pankkien on tiedettävä, mistä asiakkaan varat ovat peräisin ja mikä on tilisiirtojen tarkoitus. Finanssivalvonta ei tarkasta yksittäisiä tilejä, mutta se tarkastaa pankkien prosessit. Jos prosessit ovat aukollisia, rikollinen raha pääsee järjestelmään. Fiva tekee tiivistä yhteistyötä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen kanssa varmistaakseen, että Suomen rahoitusjärjestelmä ei toimi rikollisten turvasatamana.
- KYC-prosessi: Asiakkaan henkilöllisyyden ja toiminnan laadun varmentaminen.
- PEP-henkilöt: Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tarkempi seuranta.
- Pakotelistat: Valvoo, ettei varoja siirretä kansainvälisten pakotteiden alaisille tahoille.
- Rikemaksut: Fiva voi esittää suuria seuraamusmaksuja puutteista valvonnassa.
KYC-prosessi: Asiakkaan henkilöllisyyden ja toiminnan laadun varmentaminen.
PEP-henkilöt: Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tarkempi seuranta.
Pakotelistat: Valvoo, ettei varoja siirretä kansainvälisten pakotteiden alaisille tahoille.
Rikemaksut: Fiva voi esittää suuria seuraamusmaksuja puutteista valvonnassa.
| Toimenpide | Pankin velvollisuus | Fivan rooli |
| Tunnistaminen | Passin/ID:n tarkistus ja säilytys | Valvoo tunnistamisprosessin laatua. |
| Seuranta | Poikkeavien tilisiirtojen analysointi | Tarkastaa seurantajärjestelmien kattavuuden. |
| Ilmoittaminen | Epäilyttävistä toimista ilmoittaminen Rapsiin | Ohjeistaa ja valvoo ilmoitusherkkyyttä. |
Finanssivalvonnan valtuudet ja seuraamukset
Finanssivalvonnalla on laajat lakiin perustuvat valtuudet puuttua epäkohtiin. Nämä valtuudet jaetaan hallinnollisiin ja oikeudellisiin toimiin. Lievimmillään virheestä seuraa ohjeellinen kirje tai huomautus. Vakavammissa tapauksissa Fiva voi määrätä rikemaksun tai julkisen varoituksen. Kaikkein vakavimmat rikkomukset, kuten tahallinen markkinoiden manipulointi, johtavat esitutkintapyyntöön poliisille ja mahdollisesti rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Hallinnolliset seuraamusmaksut ja rikemaksut
Seuraamusmaksu on rangaistusluonteinen maksu, joka voi nousta huomattaviin summiin. Esimerkiksi pörssiyhtiölle määrättävä seuraamusmaksu voi olla miljoonia euroja tai tietty prosenttiosuus liikevaihdosta. Fivan tavoitteena ei ole kerätä rahaa, vaan luoda ennaltaehkäisevä vaikutus: sääntöjen rikkomisen on tultava kalliimmaksi kuin niiden noudattamisen. Kaikki Fivan antamat seuraamuspäätökset ovat julkisia, mikä toimii tehokkaana ”nimeä ja häpeä” -keinona.
- Julkinen varoitus: Annetaan virheellisestä menettelystä, joka ei vaadi sakkoa.
- Rikemaksu: Kiinteä maksu vähäisemmistä rikkomuksista.
- Toimiluvan peruuttaminen: Äärimmäinen keino, jos toimija ei enää täytä lain vaatimuksia.
- Johtoryhmän vaihtaminen: Fiva voi vaatia epäpätevän johdon erottamista.
Julkinen varoitus: Annetaan virheellisestä menettelystä, joka ei vaadi sakkoa.
Rikemaksu: Kiinteä maksu vähäisemmistä rikkomuksista.
Toimiluvan peruuttaminen: Äärimmäinen keino, jos toimija ei enää täytä lain vaatimuksia.
Johtoryhmän vaihtaminen: Fiva voi vaatia epäpätevän johdon erottamista.
| Seuraamuslaji | Vakavuusaste | Julkisuus |
| Huomautus | Lievä | Yleensä ei julkinen (ellei toisin päätetä). |
| Rikemaksu | Keskivaikea | Aina julkinen. |
| Seuraamusmaksu | Vakava | Aina julkinen ja laajasti uutisoitu. |
Eurooppalainen yhteistyö ja EKP-valvonta
Suomen kuuluminen euroalueeseen tarkoittaa, että suuria suomalaisia pankkeja (kuten Nordea ja OP-Ryhmä) valvotaan yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa osana yhteistä valvontamekanismia (SSM). Tämä tarkoittaa, että valvontastandardit ovat samat Helsingissä, Frankfurtissa ja Pariisissa. Finanssivalvonta on osa tätä verkostoa ja osallistuu päätöksentekoon Euroopan pankkiviranomaisessa (EBA).
Yhteinen valvontamekanismi (SSM)
SSM:n puitteissa EKP valvoo suoraan ns. merkittäviä laitoksia, kun taas Finanssivalvonta vastaa vähemmän merkittävien laitosten (kuten pienet säästöpankit) päivittäisestä valvonnasta EKP:n ohjeiden mukaisesti. Tämä integraatio on lisännyt valvonnan laatua ja riippumattomuutta, sillä rajat ylittävä yhteistyö mahdollistaa paremman kokonaiskuvan saamisesta kansainvälisten pankkikonsernien tilasta.
- EBA (European Banking Authority): Luo yhteiset säännöt koko EU-alueelle.
- EIOPA: Vastaa vakuutus- ja lisäeläkealan eurooppalaisesta valvonnasta.
- ESMA: Valvoo arvopaperimarkkinoita ja luottoluokituslaitoksia.
- Kriisinratkaisuneuvosto (SRB): Suunnittelee, miten kaatuvat pankit hoidetaan ilman veronmaksajien tukea.
EBA (European Banking Authority): Luo yhteiset säännöt koko EU-alueelle.
EIOPA: Vastaa vakuutus- ja lisäeläkealan eurooppalaisesta valvonnasta.
ESMA: Valvoo arvopaperimarkkinoita ja luottoluokituslaitoksia.
Kriisinratkaisuneuvosto (SRB): Suunnittelee, miten kaatuvat pankit hoidetaan ilman veronmaksajien tukea.
| Viranomainen | Toimivalta | Suhde Finanssivalvontaan |
| EKP | Suuret pankit | Fiva toteuttaa valvontaa yhdessä EKP:n kanssa. |
| ESMA | Arvopaperit | Fiva noudattaa ESMAn ohjeistuksia sijoittajansuojassa. |
| EBA | Pankkisääntely | Fiva osallistuu teknisten standardien valmisteluun. |
Digitaalisuus ja Fintech-valvonnan haasteet
Rahoitusala digitalisoituu kovaa vauhtia, ja markkinoille tulee uusia toimijoita, kuten neopankkeja, kryptovaluuttapörssejä ja maksunvälittäjiä. Finanssivalvonta joutuu tasapainoilemaan innovaatioiden tukemisen ja riskien hallinnan välillä. Fivalla on käytössään ”Innovation HelpDesk”, jossa uudet Fintech-yritykset voivat keskustella liiketoimintamallinsa sääntelyvaatimuksista jo ennen toiminnan aloittamista.
Kryptovaluutat ja virtuaalivaluutan tarjoajat
Kryptovaluuttojen sääntely on tiukentunut, ja nykyään virtuaalivaluutan tarjoajien on rekisteröidyttävä Finanssivalvontaan. Valvonta keskittyy tässä segmentissä erityisesti rahanpesun estämiseen ja asiakasvarojen säilyttämiseen. Vaikka Fiva ei valvo kryptovaluuttojen kurssikehitystä tai takaa niitä, se varmistaa, että välittäjät noudattavat perussääntöjä ja ilmoittavat riskeistä asiakkailleen.
- PSD2-direktiivi: Mahdollistaa kolmansien osapuolten pääsyn pankkitietoihin asiakkaan luvalla.
- Pilvipalvelut: Valvoo pankkien ulkoistuksia ja kyberturvallisuutta.
- Kryptorekisteri: Luettelo toimijoista, joilla on lupa välittää virtuaalivaluuttoja.
- Algoritminen kaupankäynti: Valvoo, ettei robottikauppa aiheuta markkinahäiriöitä.
PSD2-direktiivi: Mahdollistaa kolmansien osapuolten pääsyn pankkitietoihin asiakkaan luvalla.
Pilvipalvelut: Valvoo pankkien ulkoistuksia ja kyberturvallisuutta.
Kryptorekisteri: Luettelo toimijoista, joilla on lupa välittää virtuaalivaluuttoja.
Algoritminen kaupankäynti: Valvoo, ettei robottikauppa aiheuta markkinahäiriöitä.
| Uusi teknologia | Riskitekijä | Valvontatoimi |
| Mobiilimaksaminen | Tietoturva ja petokset | Vahvan tunnistautumisen vaatimukset. |
| Lohkoketjut | Rahanpesu ja anonymiteetti | Virtuaalivaluuttatoimijoiden rekisteröinti. |
| Tekoäly luottopäätöksissä | Syrjintä ja läpinäkyvyys | Algoritmien selitettävyyden vaatimus. |
Finanssivalvonta ja ESG-sijoittaminen
Vastuullisuus eli ESG (Environmental, Social, Governance) on noussut pysyväksi osaksi Finanssivalvonnan agendaa. Fiva valvoo, että sijoitustuotteiden markkinoinnissa käytetyt vihreät väittämät pitävät paikkansa (viherpesun torjunta). EU:n tiedonantoasetus (SFDR) velvoittaa rahastoyhtiöitä kertomaan tarkasti, kuinka kestäviä niiden sijoitukset todellisuudessa ovat.
Viherpesun torjunta ja läpinäkyvyys
Sijoittajat haluavat yhä useammin sijoittaa kohteisiin, jotka edistävät kestävää kehitystä. Finanssivalvonta valvoo, että rahastot eivät käytä ”ekologinen” tai ”vastuullinen” -terminologiaa harhaanjohtavasti. Jos rahasto markkinoi itseään hiilineutraalina mutta sijoittaa kivihiileen, Fiva puuttuu asiaan. Tämä lisää luottamusta uusiin rahoitusmuotoihin, kuten vihreisiin joukkovelkakirjoihin.
- Taksonomia-asetus: EU:n luokitusjärjestelmä kestäville taloudellisille toiminnoille.
- SFDR-raportointi: Rahastojen on luokiteltava itsensä artiklojen 6, 8 tai 9 mukaisesti.
- Ilmastoriskit: Pankkien on arvioitava, miten ilmastonmuutos vaikuttaa niiden lainasalkun arvoon.
- Vastuullisuusraportit: Pörssiyhtiöiden ei-taloudellisen tiedon raportoinnin valvonta.
Taksonomia-asetus: EU:n luokitusjärjestelmä kestäville taloudellisille toiminnoille.
SFDR-raportointi: Rahastojen on luokiteltava itsensä artiklojen 6, 8 tai 9 mukaisesti.
Ilmastoriskit: Pankkien on arvioitava, miten ilmastonmuutos vaikuttaa niiden lainasalkun arvoon.
Vastuullisuusraportit: Pörssiyhtiöiden ei-taloudellisen tiedon raportoinnin valvonta.
| Luokka (SFDR) | Kuvaus | Valvonnan tiukkuus |
| Artikla 6 | Ei erityisiä kestävyystavoitteita | Perusvalvonta. |
| Artikla 8 | Edistää ympäristö/sosiaalisia piirteitä | Korkea vaatimus dokumentaatiolle. |
| Artikla 9 | Sijoituksella on kestävyystavoite | Erittäin tiukka läpivalaisu. |
Miten sijoittaja voi hyödyntää Finanssivalvonnan tietoja?
Finanssivalvonnan verkkosivut ovat tiedon aarreaitta aktiiviselle sijoittajalle. Sieltä löytyvät kaikki julkiset varoitukset, seuraamusmaksut, liputusilmoitukset ja tiedot lyhyeksi myydyistä positioista. Seuraamalla Fivan päätöksiä sijoittaja voi välttää yrityksiä, joilla on ongelmia hallinnossa tai sääntelyn noudattamisessa. Lisäksi Fivan makrotaloudelliset analyysit antavat hyvän kuvan Suomen talouden ja asuntomarkkinoiden suunnasta.
Lyhyeksi myyntien seuranta (Short-positio)
Fiva julkaisee listan merkittävistä lyhyeksi myynneistä. Jos useat suuret hedge-rahastot ovat myyneet tiettyä suomalaista osaketta lyhyeksi, se on usein merkki siitä, että markkinoilla odotetaan kurssilaskua tai yrityksessä on nähty ongelmia. Sijoittaja voi käyttää tätä tietoa osana omaa analyysiaan pörssikurssit-sivuston lukujen rinnalla.
- Varoituslista: Lista yrityksistä, joilla ei ole lupaa tarjota finanssipalveluita.
- Liputusilmoitukset: Näe, mitkä instituutiot ostavat tai myyvät suuria määriä osakkeita.
- Markkinatiedotteet: Fivan näkemykset sijoitusmarkkinoiden riskeistä.
- Päätösrekisteri: Kaikki hallinnolliset päätökset yhdessä paikassa.
Varoituslista: Lista yrityksistä, joilla ei ole lupaa tarjota finanssipalveluita.
Liputusilmoitukset: Näe, mitkä instituutiot ostavat tai myyvät suuria määriä osakkeita.
Markkinatiedotteet: Fivan näkemykset sijoitusmarkkinoiden riskeistä.
Päätösrekisteri: Kaikki hallinnolliset päätökset yhdessä paikassa.
| Tietolähde | Mitä sieltä näkee? | Hyöty sijoittajalle |
| Liputuslista | Suuret omistusmuutokset | Seuraa ”viisasta rahaa”. |
| Short-lista | Vedonlyönti kurssilaskun puolesta | Tunnista vaaran merkit yhtiössä. |
| Varoituslista | Huijausyritykset ja laittomat välittäjät | Vältä rahojen menettäminen huijauksissa. |
Usein kysytyt kysymykset Finanssivalvonnasta
Finanssivalvonta herättää usein kysymyksiä varsinkin silloin, kun markkinoilla on epävarmuutta tai sijoittaja kohtaa ongelmia palveluntarjoajan kanssa.
Voiko Finanssivalvonta palauttaa rahani, jos sijoituspalvelu huijasi minua? Ei suoraan. Fiva valvoo toimijoita, mutta se ei ole korvausviranomainen. Yksityisoikeudellisissa riidoissa tulee kääntyä FINE:n (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta) tai kuluttajariitalautakunnan puoleen.
Mistä tiedän, onko pankillani Finanssivalvonnan toimilupa? Voit tarkistaa kaikki toimiluvan saaneet yhteisöt Finanssivalvonnan valvottavaluettelosta heidän verkkosivuiltaan.
Miten Finanssivalvonta eroaa Suomen Pankista? Fiva on hallinnollisesti osa Suomen Pankkia, mutta itsenäinen viranomainen. Suomen Pankki vastaa rahapolitiikasta ja talousennusteista, Fiva taas finanssitoimijoiden valvonnasta.
Valvooko Finanssivalvonta kiinteistönvälittäjiä? Ei, kiinteistönvälittäjien valvonta kuuluu Aluehallintovirastolle (AVI). Fiva valvoo kuitenkin pankkeja, jotka rahoittavat kiinteistökauppoja.
Miksi asuntolainan saaminen on vaikeutunut Fivan sääntöjen takia? Fiva on asettanut lainakaton ja suosituksia stressitestaamisesta varmistaakseen, etteivät kotitaloudet velkaannu liikaa ja selviävät lainoistaan myös korkojen noustessa.
Mitä ”liputtaminen” tarkoittaa pörssissä? Se tarkoittaa lakisääteistä ilmoitusta, kun sijoittajan omistusosuus yhtiössä ylittää tai alittaa tietyn rajan (esim. 5 %). Fiva valvoo näiden ilmoitusten tekemistä.
Voiko Fiva kieltää osingonmaksun? Kyllä, poikkeuksellisissa kriisitilanteissa Fiva tai EKP voi antaa suosituksen tai määräyksen pidättäytyä osingoista pankin vakavaraisuuden turvaamiseksi.
Valvooko Fiva pikavippiyhtiöitä? Kyllä, kuluttajaluottojen tarjoajien on oltava rekisteröityneitä Fivaan tai AVIin, ja Fiva valvoo niiden toimintaa tiettyjen säädösten osalta.
Mitä teen, jos epäilen sisäpiirikauppaa? Voit tehdä vihjeen Finanssivalvonnalle heidän verkkosivuiltaan löytyvän ”Whistleblowing”-kanavan kautta.
Miten Fiva suhtautuu ulkomaisiin pörssivälittäjiin? Jos välittäjällä on toimilupa toisessa EU-maassa, se voi tarjota palveluita Suomessa ns. notifikaatiolla. Päävastuullinen valvoja on tällöin kotimaan viranomainen, mutta Fiva valvoo toimintaa Suomessa.
Lue lisää rahoitusmarkkinoiden sääntelyn historiasta Finanssivalvonnan Wikipedia-sivulta.
Yhteenveto
Finanssivalvonta on näkymätön mutta välttämätön peruskivi, jonka päälle suomalainen säästäminen ja sijoittaminen rakentuvat. Sen tehtävä on vaativa: suojella kuluttajaa, varmistaa markkinoiden reiluus ja pitää huoli siitä, että pankkijärjestelmä kestää maailmantalouden myrskyt. Sijoittajalle Fiva tarjoaa turvaa ja läpinäkyvyyttä, jonka ansiosta pörssikurssit-sivustolla näkyvät luvut perustuvat todellisuuteen, eivätkä tyhjiin lupauksiin. Ymmärtämällä valvonnan roolin ja hyödyntämällä Fivan julkaisemaa tietoa, jokainen voi tulla viisaammaksi ja turvallisemmaksi toimijaksi finanssimarkkinoilla.
